Blog

Fri, 15 May 2009 03:06:21 -0400

Mist� n�it� tuulia riitt��? Eik� n�m� lopu koskaan? Pikkuhiljaa alkaa harmittaa, kun ulos menness��n saa kiireen vilkkaa palata tupaan takasin hakemaan toppatakkia ja pipoa. Muuten ei tarkene.

En juuri muista aikaisemmin koko kev��n jatkuvaa pohjoisen puolen raakaa tuulta. Y�ll� on usein ollut hallaa tai melkein ainakin. Viime y�n� kasvihuoneen l�mp� on matalimmilleen mennyt juuri nollaan. Olen uskollisesti peitt�nyt siell� kaikki moninkertaisella suojaharsolla.

Oma v�htins� siin� on, mutta helpompaa kuitenkin, kun k�yd� ehtoo ehtoon per�st� sytytt�m�ss� sinne tuikkuja. Periksi en viitsi antaa.

Maaliskuulla �mp�reihin istuttamani varhaisperunat ovat nupulla. Ne ehtiv�t kasvaa liki kuukauden pituisen talvireissun aikana liikaa vartta, kun olivat tuvassa. Nyt on ulkoilu tehnyt niille hyv�� ja uskon saavani uudet potut kes�kuun eka viikolla ? ehk�.

Vanhemmat k�rh�t rupeavat kohtsill��n kukkimaan ja viime kes�n elvytetyist�kin muutama on s�ilynyt talven yli hengiss�. T�m�n kes�n trendini on kuitenkin yh� enenev�ss� m��rin yrtit. Ostin uusia montaa sorttia, jos vaikka en osaa niit� kaikkia k�ytt��k��n, niin niist� tuleva tuoksu on mieluisa. Harmikseni oli vanhoista kuollut laventeli ja sitruunamelissakin, mutta uudet on tilalla, ei ne pienet alut niin hirveit� maksaneet.

Kes�kukkasten suhteen olen ollut tuiki maltillinen. Pihassa on vain orvokkeja monivuotisten istutusten lis�ksi. Kaikilla kukkasilla on niin tulenpalava kiire kukoistamaan, aivan hirvitt��, j��k� mit��n kaunistusta en�� kes�kuun puolella, paitsi tietysti voikukkia! Niit� kasvaa kylv�m�tt� ja hoitamatta. Samaa sitkeytt� osoittaa vuohenkello, koiranputki ja r�nsyleinikki, mutta auta armias, jos niit� alkaisi ruveta viljelem��n, niin mitenk�h�n k�visi? Pit�isik� uhallakin koettaa?

Pasuunakukistani toisen vei surma ja toinen selvisi talvestaan. Eilen vaihdoin pasuunalleni kodiksi 200 litran saavin, kun entinen satalitrainen oli t�ynn� juuripaakkua. Odotan mielenkiinnolla aikanaan sen kukintaa. T�m� pasuunakukkani on vaaleanpunainen, se kuollut oli keltainen ja nyt luin jostakin ja n�in hienon kuvan, ett� on my�s upea tummanpunainen pasuunakukka. Tietysti sellainen pit�isi saada.

Parissakymmeness� linnunp�nt�ss� asutaan. Kovasti niiss� onkin ollut el�m�� tappeluja my�ten. Kirjosiepot ja sinitiaiset ottavat yhteen tosissaan. Toissap�iv�n� orava k�vi tyhjent�m�ss� p�nt�st� talitiaisen pes�n. Yksi muna oli viel� ehj�n� maassa. En ole aiemmin talitintin munaa n�hnytk��n. Ihmeen pieni, vaalea, vaaleanruskeine pikku pilkkuineen. Ik�v�� tintille, kun joutuu aloittamaan koko pesinn�n alusta, vaan mink�s teen oravalle.

Lintujen pes�nrakennusmateriaaliksi heitin pihaan muutamiin kohtiin lampaanvillaa, jota yll�tt�en l�ysin jemmastani. Olin unohtanut kokonaisen s�killisen villaa kehr��m��n viem�tt�. Nyt en keksi, mit� sille teen, paitsi jakelen linnuille! Hyvin n�ytt�� kelpaavan.

Vaikka on toukokuun puoliv�li, niin k�ki on kukkunut jo pari viikkoa. Viime pyh�n� p��skyset tulivat kohentamaan vanhaa pes��ns�. Niit� oli kolme ja niille tuli tappelu. Nyttemmin n�kyy en�� kaksi, ilmeisesti ajoivat kolmannen py�r�n tiehens�. Olisin min� senkin huolinut, jospa tulisi vajan toiseen p��h�n asumaan etsitty��n ensin puolison itselleen.

Omaa huvia on tarjonnut my�s naapuritalon piipun p��ss� h��r��v�t naakat. Pes�� rakentavat, mutta jos sen saavat tehdyksi, ei talon uuniin v�h��n aikaan sytytet� valkeaa. Ty�l�s homma on naakan pes�� purkaa, on kuulemma napakasti rakennettu. Uskon kyll�, ett� naapuri on huomannut naakkojen touhut.

Nyt jos tulisi pari l�mmint� p�iv��, niin tuomi olisi kukassa heti, samoin kielot ja pihlaja. Eik� pitk��n tarvitse odottaa sireenin kukintaakaan. J��n niit� l�mpimi� odottelemaan.

Wed, 08 Apr 2009 02:28:35 -0400

Aurinkoisia kev�thankia ei voita mik��n. Siis ei hiiht�j�n n�k�kulmasta ainakaan. Laskin juuri pikaisesti, ett� vuodesta 1984 on talviliikunta kuulunut tiiviisti talvilomien ohjelmaani. Laskettelua ja hiihtoa, joiden tasapainottelu on vaihdellut milloin mihinkin suuntaan.

Nyt alkaa hiiht�minen vied� voiton rinteist�, mutta taas vuorottelen luisteluhiihdon ja perinteisen kanssa. P��tt�minen on aina vaikeaa, kun valitsen perinteiset sukset matkan tekoon, huomaan ladulla kaipaavani luistelusuksia ja p�invastoin. Juuri n�in k�vi toissap�iv�n�kin.

Ladulla olen ruvennut hidastelemaan tai hidastumaan. N�en nyky��n ymp�rist�� paremmin, eik� sykemittarin kello ole en�� piippailemassa ylitettyj� tai alitettuja sykerajoja. Kuulen lintusten sirkutukset. Kuulen joen virtapaikkojen kohinan ja pikkuojien vuolaimpien kohtien lirin�t. Ne ovat kev��n suloisia luonnon ��ni�.

On aikaa havaita monenmoiset muutkin mets�ss� liikkujat. Linnut, j�nikset, oravat, ketut ovat j�tt�neet j�lkens� puhtaalle hangelle.

Tunturissa on yh� tykky� puissa. Se on kaunista. Soukat kuuset ovat kyll�kin lujilla pysty�kseen pit�m��n latvansa ehj�n� raskaiden lumien alla ja hiiht�j� saa varoa, ettei oksilta putoillut lumikokkare joutuessaan suksen alle, aiheuta kuperkeikkaa. Kaikki silm��n osuvat luonnon lumitaideteokset pit�� kuvata, joskaan tamppaamaan takaisinp�in en l�hde, jos satun viilett�m��n kuvauskohteen ohi.

Yksin on hyv� hiiht��, silloin ajatukset r�nsyilev�t vapaina laidasta laitaan. Hyv�ss� seurassa on my�s hyv� hiiht��, silloin on ihanaa jakaa reissun kokemuksia. Nyt on ollut onni tehd� hiihtolenkkej� parhaassa seurassa. Muistan vuosia jo haaveilleeni, milloin saan ladulle kaveriksi pojanpoikani. Nyt haaveesta on tullut totta. Joululoman aikana aloitettiin yhdess� tiiviimpi hiihtoharjoittelu, joka tuotti tulosta. Porkkanoiden asettaminen on antanut nuorisolle intoa ja puhtia lis��.

Edellisviikolla valittiin kuusivuotiaan Samin kanssa joka p�iv�lle eri latu. Uudenlaiset maisemat antavat oman lis�s�v�yksen hiihtoon. Reppuun pakattiin termoksellinen h�yry�v�n kuumaa kaakaota ja ruisvoileiv�t ja makkaranp�tk�t. Oli t�rke�� l�yt�� sopiva taukopaikka ja tehd� tuli. Suksien voitelusta piti pappa huolen. Varsinkin lapselle oli t�rke�� saada sukset toimiviksi. Hiihtointo hukkuu �kki�, jos suksi lipsuu ylett�m�sti tahi ei luista lainkaan. Pito ja luisto kohdilleen, siin� papalle vaatimukset.

Tottakai pikkuveljen uho ja into hiiht�misest��n sai isommankin veljen ladulle n�ytt�m��n, ett� siell� osataan my�s hiihtotaito. Viikon huipentuma oli, kun oltiin koko porukalla hiiht�m�ss�. Ahmatuvan reissu tehtiin ja kilometrej� kertyi ruhtinaallisesti 12.5! Se on varsinaisesti vasta ensimm�ist� talvea hiiht�ville pikkumiehille huippu suoritus! Josta kolminkertainen hurraa-huuto: Hurraa! Hurraa! Hurraa!

Tunnen suunnatonta mielihyv�� syd�mess�ni. My�s per�ss� hiiht�ess�ni nautin, kun edest� kuuluu hyr�ily�. Olkoonkin, ett� ne parit sanat, jotka laulusta erotan?veri kiert��?veri kiert��.. ovat rajua teksti�. Saattaa olla, ett� biisi on Samin omatekem�, niin vahva tekstilt��n se on, mutta melodia on huomattavasti sanoja lempe�mpi.

Poikien kesken on tiukkaa kisaa, kumpi saa olla ekana ladulla. Harmi, ettei kaksi voi olla yht� aikaa ekana. Tai ehk�p� pian voi, sill� Juhaa kiinnostaa luisteluhiiht�minen. Se on tosiasia, ett� harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat.

Koko aikaa ei tietenk��n hiihdet�. Y�pakkaset ovat huolehtineet siit�, ettei ennen kymment� viitsi ladulle kiirehti�. Pakkasia on ollut aina ?24 asteeseen saakka, mutta nopeaan ilma lauhtuu. Iltap�iv�ll� on jo liki nollaa.

Viikolla rakennettiin m�kin pihaan hurraamo! Idea oli Samin. H�n tahtoi esitt�� kutsuvieraille itse valmistamansa dinon�ytelm�n ja siksi oli tarpeen rakentaa tuo hurraamo.

Korkeaksi valliksi aurattu lumikinos muotoiltiin nelj�ksi penkkiriviksi, jonne taaimmalle reunalle kaivettiin lumen alta jouluna j��dytetyt j��lyhdyt. Hurraamosta tuli upea, mutta hieno oli dinoesityskin, jossa esiintyv� taiteilija otti yleis�ns� vakuuttavalla tavalla. Jopa isoveli Juha innostui hitusen dinomaailmasta.

Talviloma on oiva sekoitus liikuntaa ja kultturia.

Wed, 14 Jan 2009 06:23:02 -0500

Virallisestikin joulut on nyt ohi, Nuutti on ne mukanaan vienyt, sill� illalla meid�n talossa k�vi nuuttipukkejakin. Osasin kyll� odottaa, eik� tullut ik�v�� tilannetta, vaan nameja l�ytyi jokaisen pukin pussiin.

Harmittavasti karkkia j�i p�yd�lle pussin pohjalle, mutta saavat olla. Uskokaa tai �lk��, pist�n loput suklaapatukat j��kaappiin viikoksi ja jos s�ilyv�t siell�, siirr�n pakastimeen.

Namustelu ja se mahoton suklaansy�nti on kohdaltani LOPPU nyt. Joulun tienoolla makeasta oli kertakaikkiaan ylip��sem�t�nt�. Niit� oli sy�t�v� tolkuttomasti.

�kk�sin yhdest� lehdest� makeanhimon hillitsij�n. Ehk� kymmenen vuotta sitten olen ollut samassa makeakierteess�, jolloin se katkesi niin ik��n luontaistuotekaupan pillereiden avulla. Ei niit� pitk��n tarvinnut silloinkaan sy�d�, kun makean mieliteko loppui.

Harmittavasti oli unohtanut tuommoisen avun. Ehk� oli tarkoitus, ett� se nyt sy�ks�hti lehden sivuilta silmiini. Tajusin heti, ett� t�ss� heitet��n minulle oljenkorsi.

Olen nyt popsinut humpuukia yhdeks�n� p�iv�n�, eik� en�� ole tarvinnut kaupassakaan kuolata suklaiden per��n. Eik� kotoa varta vasten ole tarvinnut l�hte� karkkiostoksille!

Hyv� n�in. En kuitenkaan lopeta ihmepillereit�ni viel�, vaan varmistan, ett� homma onnistuu. Sit� paitsi yksi kolmannes niist� on vasta sy�ty.

Voi olla, ett� koko asia on uskonasia. Kun oikein uskon niiden voimaan, niin tepsiv�t. Toisaalta, mit� sen on v�li�, mik� tepsii, kunhan tepsiv�t.

Meille on tullut kes�! Lumet l�hti ja minun kauniit j��syd�met sun muut j��lyhdyt sulivat hetkess�. Turha on s��n per��n itke�, t�m� on nyt t�t� jojoilua, joten parasta ruveta odottelemaan kev�tt� . Sitten alkaa kukkasiemenluettelovillitys. Toinen toistaan kauneimpien kes�kukkien siemenist� tulee kohta mainospostia. Osaa siin� sitten valita!

Jospa j�t�n koko siemenet ostamatta! Yll�t�n itseni.

Onhan minulla yl�kerrassa kaksi toistaiseksi hyvinvoivaa pasuunakukkaa, toinen valkea ja toinen vaaleanpunainen. Tietty ostan kellok�ynn�ksen ja keijunmekon ? siin� kaikki. Toivottavasti.

Kasvihuoneessa piipahdin joku p�iv� sitten. Olipa siell� hyv� mullan tuoksu. Laventeli oli vihre�, samoin sitruunamelissa. Molempia hypistelless� tuoksut irtosivat. Eiv�t n�emm� ole moksiskaan kylmist�.

Pikkulinnut ovat sy�neet ison m��r�n auringonkukansiemeni�. Siemenkuoria on lintulautojen alla varmasti kottik�rryllinen, kun menen haravoimaan ne pois. Helpottaa kev��n hommaa. Mustarastaita on j��nyt talvehtimaan paljon. Jokunen peippokin! Ei taida p�te� en�� sek��n, ett� kuu kiurusta kes��n, puolikuuta peipposesta?

Tue, 30 Dec 2008 11:27:33 -0500

Vauhtia ja vaarallisia k��nteit� on riitt�v�sti, kun isovanhemmat ja lapsenlapset p��sev�t nelist��n viett�m��n aikaansa.

Puolet porukasta l�hti t�n��n moottorikelkkasafarille ja siin� menossa karkasi visiiri kelkasta ja kelkka upposi hankeen. Hiki virtasi puseroon, mutta nousi kelkka hangesta.

Toinen puolikas j�i tekem��n ruokaa. Pienempi apulainen tahtoi olla hyvin auttavainen ja pilkkoi kuoritut perunat keittoa varten rusinan kokoisiksi palasiksi. Siin� pikkutarkassa touhussa meni muutaman neli�millin laajuinen nahkan pala sormenp��st�kin. Onneksi pala j�i kuulemma sahalaitaisen veitsen piikkiin! Ja onneksi oli niin ohut, ettei edes verta tullut, vaikka tukkeeksi meni puoli rullallista vessapaperia.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

P�iv� on ollut vivahteikas muutenkin. Edellisp�ivin� ansaitut sentit polttivat lapsukaisten taskuissa, joten kauppareissulla piti poiketa kirppikselle. Oi, sit� tuskaa, kun toisen 1.60 ja toisen 3.50 eurot ja sentit eiv�t riitt�neet alkuunkaan siihen, mit� mieli teki. Siin� jopa eritt�in myynti-intoinen myyj� koetti parhaansa mukaan alentaa hintaa, mutta ei pystynyt tarpeeksi pudottamaan. V�liin j�i eurotolkulla!

Hyvin realistisesti pojat p��ttiv�t ansaita hiiht�m�ll� lis�� senttej�, niinh�n hiiht�j�t yleens�kin tekev�t. Tienaavat hiiht�m�ll�. En�� oli tarpeen selkeytt�� vain hiihtotaksa.

Hiihtokeli on ollut upea. Suksi luistaa hangella ja muutenkin on intoa hiiht�miseen. Joskus kyll� hiihto ja luistelu menev�t sanoissa sekaisin. Ei kait sill�k��n liene v�li�, sill� luistelua monet hiiht�v�t nyky��n mieluummin.

Haittana ovat tarrateipit! N�ytt�v�t t�kk��v�n just kriittisell� hetkell�. Ihastelen kovasti poikien nopeaa kehittymist� ladulla. Haluista kaikki on kiinni, jos kiinnostaa, niin oppiminen tapahtuu eritt�in nopsaan.

T�n��n oli kivaa! Ja eilenkin! Ei t�ss� viel� kilometrej� kerry, mutta ulkonaoloa reippaasti ja punaiset posket.

Ehdittiin k�yd� laskettelukeskuksilta kysym�ss�, olisiko heill� murtsikkasauvoja myyd� tai vuokrata kuusivuotiaalle, jolle olivat omat sauvat j��neet lyhyiksi? Oli hyvinkin ja vuokrattiin. Siin� sivussa taisi tulla pikku riikkinen kipin� laskettelurinteisiin. Isosy�tteell� oli v�ke� paljon. Poikien mielest� kaikki puhuivat kummallista kielt�. Ven�j� taisi olla valtakieli t�n��n Sy�teshopissa ja suksivuokraamossa.

Iltaohjelmana meill� nelj�ll� on Afrikant�hti ja Formulapeli. Aiemmin en ole tullut n�it� pelej� pelanneeksikaan. Olen aina tyk�nnyt, ett� Afrikant�hti on tyls�, mutta kaikkea kanssa ? ei se tyls� olekaan.

Porukan nuorin haluaa olla kas��ri ja opettelee sivumennen rahan tuntemista ja laskuoppia. Sopuisasti pelit sujuvat, kunhan yksi ja sama ei vain voita jatkuvasti.

Huomenna on vuoden viimeinen p�iv�. On varattu poreilevaa Aku Ankka limua ja muovipikarit. Tinakenki� ja kauha. Muutamia raketteja ja pari tusinaa s�detikkuja kummallekin Sy�misill� ei niin v�li�, kunhan on vain makkaraa ja tulisesti maustettuja kanankoipia.

Hyv�� vuoden loppua arvoisat lukijani, sek� oikein hyv�� uutta vuotta 2009 teille kaikille.

Thu, 11 Dec 2008 01:00:51 -0500

Huusholli on tuoksunut pari p�iv�� piparkakuille. Se on oikein jouluinen tuoksu, yksi niit� parhaimpia.

Innostuin leipomaan, kun lueskelin blogeja ja sielt� l�ytyi erilainen ohje. Useana vuonna olen ostanut laiskuuttani valmiin taikinan, mutta nyt oli kokeilumielt�, eik� tarvinnut petty�.

Taikinaan laitetaan kaakaojauhoa. Se tekee pipareista kauniin tummanruskeita, kohtalaisen pehmeit� ja niin herkullisia.

Innostuin jopa niin, ett� leivoin kahtena p�iv�n� per�kk�in. Saattaa olla, ett� kaikki leipomiseni ovat t�ss�. Kokkauspuolella v�rkk��n viel� imelletty� perunalooraa ja lanttulaatikkoa. Ehk�.

Imelletyn onnistuminen on joskus niin ja n�in. En muista, kumpi t�ll� kertaa olisi vuorossa.

Odottelen leppoisissa merkeiss� joulun l�hestymist�. Askarteluja vain laidasta laitaan pitkin p�iv��. Mukavaa havaita itsest��n uudenkokeilijaa. Kruunukynttil�iden marmorointi ei mennyt nappiin. Pariin otteeseen suttasin kynttil�iden pintaan �ljyv�rikynill� v�rityst�, mutten saanut niist� mieleisi�ni. Ehk� syy on siin�, ett� toivoin sini-vihre�-vivahteista marmorointia ja lopputulos on liian tumma. osittain jopa nokinen. Ehdin kuvitella, miten uuden v�rityksen saaneet kynttil�ni olisivat olleet vanhassa, is�lt� perityss� kynttelik�ss� hyv�nn�k�iset. V�h�n s�vy s�vyyn p�yd�ll� olevan tumman vihre�n, itse kuvioimani joululiinan kanssa.

Pit�� kait uskoa, ett� vain harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Unohdan tuon liian usein. Lienee yksi perisynneist�ni, ett� yrit�n aina oikaista, mist� aita on matalin ja toisaalta - kuvittelen osaavani kaikenlaista tuosta noin vain!

Ihastelin pihaa aamulla kuuden aikaan. Y�ll� on satanut uuden lumen. Ulkokuusen kynttil�iden loisteessa piha n�ytti hyvin tunnelmalliselta. Ei yksi�k��n j�lki� lumen pinnassa, mutta p�iv�ksi luvatut l�mp�asteet sulattavat t�m�n kauneuden ehk�p� jo iltaan menness�. Jo-jo-ilmi� jatkuu. On kaiketi parasta ruveta ajattelemaan vain positiivisesti, sill� vihre� nurmikkokin on n�tti. Eik� l�mpimien s�iden takia tarvitse l�mmitt�� taloa kovin ahkerasti. Jos sataa vett�, niin ei olla sent��n sokerista. Ulkoilu on pukeutumiskysymys ja vain viitsimisest� kiinni.

Rehellisyyden nimiss� ? oma viitsimiseni on ollut aika pient�.

Lukuinnostus sen sijaan jatkuu. Kirjastosta soittivat eilen, ett� Zusakin Kirjavaras on tullut. Varasin sen edellisell� viikolla. Py�r�ilin kiireen vilkkaa hakemaan kirjan ja aloitin lukemisen heti.

Kirjasta oli esittely Kirjakahvilan sivuilla ja jotenkin se her�tti mielenkiintoa. Saattaa olla, ett� on v�h�n raju, sill� Kuolema on tarinan kertoja!

Hieman koominen tilanne, kun menin kirjastonhoitajalta kysym��n ? onko t��ll� kirjavarasta? H�n oli ajan tasalla, kun vastasi ? Saattaa olla useammanlaisiakin.

Aura-auto huristeli tiell�. Ilmeisesti lunta on tullut niinkin paljon, ett� aurata t�ytyi. Hyvin muistan vuosien takaiset aamut, kun koetin py�r�ni kanssa p��st� auraamattomalla tiell� eteenp�in. Hike� ja kiukkua se pukkaisi. Tuki harvoin aura-auto enn�tti syrj�kulmille ennen minun l�ht��ni. Jos enn�ttikin, niin aurasi vain autotien, mutta py�r�teit� ei! Joskus lumi paakkuuntui niin rattaan ja lokasuojan v�liin, ett� pakko oli t�m�n t�st� pys�hty� ja potkia sit� pois. Vaan onpa nyt, mit� muistella!

Mon, 01 Dec 2008 00:26:31 -0500

Hurja, miten nopeasti syksy on mennyt ja koko t�m� vuosi. T�n��n aukesi jo joulukuun eka p�iv�.

Joulukalentereita on huusholliin ilmestynyt kolmittain. Kaksi oikein ostettuna ja yksi mainospala postista. Ei niiss� miss��n mit��n sy�t�v�� ole, tyhji� luukkuja vain.

En�� kaksikymment�kolme y�t� jouluun. Yhdess� hujauksessa nuo p�iv�t vilahtavat.

Himmelin sain rakennettua. Se roikkuu tuvan laipiosta. Himmelist�ni tuli kaksiosainen, jossa on roikkujia kaikkiaan 38 kappaletta. Ihan jouluisen n�k�inen liikkuessaan aavistuksen ilmavirran mukana. Toki haen ullakolta vanhankin himmelin jouluksi framille.

Lauantaina punoin pihalle kes�llisen s�leaidanteen p��lle katajak�ynn�ksen, johon kiinnitin valoverkon. SE valaise meid�n pime�� pihaa kivasti. Vaikka ajattelin sytytt�� siihen jouluvalot vasta itsen�isyysp�iv�lt�, j�tin ne kuitenkin heti palamaan.

Havupalloja varten kuljin s�hk�linjan alla napsien sielt� m�nnynoksia viel� muutamaa havupalloa varten. Ne odottavat yh� tekij��. V�liss� on pit�nyt puuhastella muuta.

Pihan lintujen m��r� on valtava. Mit��n harvinaisuuksia en ole huomannut, mutta tali- ja sinitiaisten m��r� on iso, samoin pikkuvarpusia valtavasti, sek� mustarastaita. Meid�n kaksi pient� lintulautaa n�yttiv�t k�yv�n pieniksi noin isolle lintum��r�lle, joten Hessu rakensi eilen uuden. Siit� tuli komea, kaksikerroksinen, osittain pleksisein�inen torni. Minun pit�isi suojata puuosat t�n��n, ettei koko komeus heti lahoaisi. Toivottavasti se toimii. Idea l�ytyi blogista!

Mutta mik� parasta ? liikunta alkaa maistua hiljaiselon j�lkeen. Innostuksen ja puhdin l�ysin t�ll� kertaa blogista senkin. Syksyll� en aloittanut kansalaisopiston, enk� muutakaan liikuntaa. Muutamia kertoja k�ynyt vain lenkkeilem�ss�, kuitenkin jossain syv�ll� on koko ajan muhinut pienoinen ajatus s��nn�llisemp��n liikuntaan. Alkuun p��seminen on ollut harvinaisen nihke��, sill� omien juttujen kirjoittaminen on niin paljon kiinnostavampaa t�ll� er��. Asiat pit�isi vain sovitta yhteen eli tehd� itselleen lukuj�rjestys.

En ved� pipoa kuitenkaan tiukalle, jos ei huvita , niin sitten ei.

Vironkielen kurssi etenee mukavasti. Kerran viikossa Heinar laittaa uutta opeteltavaa teht�vineen Eestikeele kursus- sivuille. Sielt� on l�ytynyt parasta antia kielioppipuolelle. Vaikka sanastopuoli on itsell�ni kertynyt vahvaksi, niin juuri t�t� kieliopin edes jonkinlaista osaamista olen kaivannut. Intoni vironkielen opiskeluun on saanut uuden vaihteen. T�m� taitaa menn� v�h�n nurin kurin, kun vasta nyt perehdyn kielioppiin, kun kuitenkin kielt� olen harrastanut jo useamman vuoden. Sanoisin taas ? parempi my�h��n, kuin viel� my�hemp��n. Parem hilja, kui veelgi hiljem, vai miten se meni. Kas see l�ks valesti?

Thu, 20 Nov 2008 23:49:27 -0500

Toissay�n� satoi lumen ja viime y�n� v�h�n lis��. Saatiin t�nne jo toinen talvi. Pitkin eilisen p�iv�� vedin saappaita jalkaan ja kipaisin pihalle ottamaan kuvia. Joulukorttien teko on kuvanetsimisen vaiheessa ja mielell�ni tietenkin laittaisin joulukorttiin talvisen kuvan. Vihre� maa ja paljaat kuusen oksat ei kovin jouluiselta vaikuta. Kuvia voi katsoa t��lt�.

Kasvihuoneeseenkin piti k�yd� vilkaisemassa. Sinne tulee jotenkin hienon mystinen valo, kun muovin p��ll� on lumikerros. Kuvasin ja kuvasin, siihen en n�yt� kyll�styv�n lainkaan. Saksin tupaan tuliaisiksi viimeisi� yrttej�. Sitruunamelissaa, rosmariinia ja basilikaa. Enk� malttanut j�tt�� rauhaan laventeliakaan.

Pistin suosikkiyrttej� pakkaseen, josko joskus k�ytt�isi teen mausteeksi. Tuoksut on ainakin aromikkaat.

Innokkaasti kiipesin sitten vinttihuoneeseen tarkistamaan pasuunakukkien voinnin ja totesin, ett� hyvin jaksavat. Pienempi on viel� lehdess�. L�mpim��n ottamistani amarylliksista ainakin pari on alkanut ty�nt�� uutta kukkavartta. Niit� on mukava seurata, miten kukinta osuu joulun kieppeille vai osuuko?

P�iv�ll� huomasin, ett� pihassa on oudosti hiljentynyt. Linnut ovat l�hteneet etsim��n muualta sy�t�v��, kun meid�n lintulaudat ovat viel� tyhjin� vajassa. Ihan pel�styin, olenko niin pahasti my�h�ss�. Illalla t�ytyi l�hte� ostamaan auringonkukansimeni� ja t�ytt�� pime�ll� lintulaudat. Toivottavasti pihan siivekk��t tulevat takaisin.

Tuli yll�tys! Minulle tuotiin kotiin asti lahjaksi El�keliiton Varsinais-Suomen piirin joululehti siihen kirjoittamani pikku joulurunon takia. Hieno homma. Joka vuosi pitemm�n aikaa olen lehden ostanut. Mainosten takia on vaan paisunut tavattoman paksuksi.

Ei runoni mik��n uusi hengentuote ollut, parin talven takainen ja kotisivuiltani sen lehdelle annoin.

Askartelubuumi jatkuu. Aloitin himmelinteon pari p�iv�� takaisin, mutta se tyss�si alkuun, kun ei ole olkia. Aloitusoljet olivat vanhoja italialaisia, ties mit�. Liotin niit� y�n yli, ett� jotenkin pystyin ty�st�m��n, kun olivat niin halkeilevia. Huomenna l�hden etsim��n lis�� ja parempaa materiaalia, jos jostain l�ytyis. Olkikoristeet ja nimenomaan himmeli on mielest�ni kauneimpia joulunkoristeita.

Fri, 14 Nov 2008 00:10:42 -0500

On muistanut sataa. Jos t�t� menoa jatkuu, niin pihassa pit�� ruveta kulkemaan r�pyl�t jalassa, ettei uppoa m�rk��n sammaleeseen nilkooja my�ten.

Eilen kuivan aikana ehdin k�yd� hakemassa pari muovikassillista m�nnynoksia. Suunnittelen tehd� pihan piristykseksi taas m�nnynhavupallot, kuten edellisin�kin vuosina. Nyt ty� on helppo ja nopea, kun viime kev��n� olin viitseli�s, kun poistin palloista havut ja s�ilytin pohjat. Juuri pohjia kanaverkosta pallon muotoon v��nt�ess� menee kummasti aikaa.

Kaksi palloa on valmiina ja puolikas p��lle. Pit�� hakea lis�� m�nty�. Miksik�h�n rupesin juuri m�nnynhavuista askartelemaan? Mene ja tied�, sill� kuusenhavuista lopputulos on ehk� kauniimpi. Mene ja tied�!

Vaiko sittenkin kataja olisi kaikista kaunein havupalloksi ja kransseihin?

Toissap�iv�n� py�r�ilin. Katselin pitkin aamua taivaalle pohtien tuleeko pian vett� vai ei. Puolen p�iv�n aikaan n�ytti kauniilta, joten tuumasin py�r�ill� kympin lenkin ajatuksena piipahtaa tuttujen m�kki� katsomassa et��mm�ll� pikkuj�rven rannalla. Ei minulla mit��n varmuutta ollut, mahtaako is�nt�v�ke� olla m�kill��n t�h�n aikaan. Ajatus oli vain py�r�ill� ja joku p��m��r� oli hyv� asettaa.

Kamera sujahti taskuun ja k�nnykk�kin. Osaan ottaa molemmat mukaan.

Mets�tiet� on mukavaa py�r�ill�. P�iv� on kuitenkin suhteellisen pime� ? ei kuulu lintujen laulua. Sen sijaan tien molemmin puolin virtaa vesi solinalla ja kohinalla. Sen ��ni on kaunista kuultavaa muuten hiljaisessa mets�ss�.

Tie on maastoltaan hyvin vaihtelevaa. Yl�m�ki� en viitsi polkea ja alam�iss� on pakko jarrutella, ettei joku kivi py�r�n alla antaisi lentoja. Niist� on kokemusta, kun yhten� ty�p�iv�n aamuna olen ilmeisesti lent�nyt ohjaustangon yli, joten olen tullut varovaiseksi. Silloin meni silm�lasit rikki ja naama verille. Py�r�kin vinksin vonksin ja minulle kunnon t�lli p��h�n.

Nyt ajoin varovasti.

L�ysin m�kin. J�tin py�r�n kauemmaksi ja k�velin pihaan. Valitettavasti m�kki oli tyhj��kin tyhjempi. Kaikesta huomasi, ett� se oli laitettu talviteloilleen. Sit� paitsi se oli v��r� m�kki!

K�velin rantaan ja katsoin j�rve� yritt�en hahmottaa, miss� etsim�ni m�kki on.

Palasin tielle ja p��tin vilkaista seuraavan tien p��ss� olevan m�kin. T�m� tie ei ollut py�r�ilykelpoinen, vaan pikemminkin polku, niinp� l�hdin k�vellen.

Luoja, miten m�rk�� mets� oli! Maastokeng�n varsi tahtoi j��d� matalaksi. Pahimmissa kohtaa hypin m�tt��lt� m�tt��lle ja vilkuilin v�lill� taakseni. Se puuttuisi, ett� eksyisin j�lleen! Tied�n olevani hyv� eksym��n ja siksi pidin varani seuraamalla tarkoin, mit� polkua kuljen. Ei riitt�nyt, ett� vett� oli maassa, sit� alkoi tulla taivaaltakin.

M�kkej� l�ytyi, mutta ei etsim��ni. Tulin lopulta tulokseen, ett� olen v��r�n j�rven rantamaastossa.

Kotona etsin kartan ja tutkin reittini paremmin. Kyll� j�rvi oli oikea, mutta min� sen v��r�ll� puolella. Kuitenkin kelpo suoritus, etten eksynyt. Olisinpa vaan tutustunut karttaa ennen l�ht��ni, mutta parempi my�h��n, kuin viel�kin my�hemp��n.

Thu, 06 Nov 2008 00:42:53 -0500

Eilinen oli mit� kauneinta marraskuuta. Aurinko mollotti t�ysill� koko p�iv�n. Aamuh�rm�n sulettua alkoi ilma l�mmet� nopeasti. Vaikka moni y� on jo ollut pakkasy�, ei lumesta ole viel� tietoa.

Eiv�t suinkaan kaikki suunnitelmani ole toteutuneet, mit� kev��ll� listasin. Hiukan harmittaa, ett� liiteriss� on edelleen metri puun kaarnaa, tuohta ja muuta kariketta, mit� klapeista varisee. Mutta sen kaivaminen on vaarallista ilman kunnollista maskia. Silmillekin pit�isi olla suoja. Myyr�kuume on sen verran vaarallinen tauti, ett� sen pelossa olen j�tt�nyt liiterin pohjan toistaiseksi tyhjent�m�tt�. Muutama pitk� halkokin sielt� yh� l�ytyy ja pari mottia kokosin takasein�lle tervashalkoja. En keksi mit��n k�ytt�� niille! Uuniin niit� ei kuulemma saa laittaa, joten en ole metrisi� tervaksia p�tkinytk��n. Pit�� varmaan rakentaa miilu, ett� p��see niist� eroon. Mutta mit� tehd� sitten tervan kanssa? Eih�n suksen pohjiakaan en�� tervata.

Puutarhan ja kasvihuoneen syyskuntoon laittaminen kesti p�ivi�. Yht�mittaiset rajut vesisateet katkaisivat haravoinnin, kun p��sin alkuun. Tietenk��n en heti sateen j�lkeen k�ynnistynyt uudestaan. Onneksi ei mitk��n kiireet pukkaa p��lle, ei ole tarvis tehd� sit�, mik� ei huvita. T�m� on el�kel�isen arjen parasta antia.

Pasuunakukat asuvat yl�kerran huoneessa. Siell� olivat niiden seurana my�s amarylliksen mukulat. Kalenteriin olen merkannut joka kuukaudelle muistutuksen k�yd� kukkasia katsomassa ja kastelemassa, jos on tarpeen.

Toissa viikolla toin amaryllikset alakertaan l�mpim��n ja valoon. Vaihdoin niille mullat ja sopottelin samalla toiveita kukinnasta! Ohjeessani luki, ett� n�in pit�� tehd� kahdeksan viikkoa ennen joulua, jos mieli ne saada jouluksi kukkaan. Viime vuoden ajoitus meni liki kuukaudella my�h��n.

Kaikille k�rh�ille olen l�yt�nyt paikat. Osan j�tin kasvihuoneeseen talvehtimaan ja siirr�n kev��ll� ulos. muutaman istutin ulos kokeillakseni niin talven kest�vyytt�. Kaikki olen peitellyt hyvin.

Pitk�st� aikaa istutin my�s liki sata sipulikukkien mukulaa. En itse niin paljoa raaskinut ostaa ? sain lahjaksi. Niille ei ollut lainkaan vaikeaa l�yt�� kasvupaikkoja. P�ivitt�in pit�� k�yd� tarkistamassa, etteiv�t mustarastaat ole kopsuttaneet niit� paljaiksi. Yll�tt�v�n paljon on mustarastaita . J��v�t varmasti talvehtimaan.

Kohta pit�� aloittaa lintujen talviruokinta. Tiaiset k�yv�t jo ikkunalaudalla koputtelemassa ikkunaan, eik� ruokaa tule! Luin jostain lehdest�, ett� ruokinta kannattaa aloittaa vasta maan j��dytty� pakkasten tullessa. No, nyt rupeaa olemaan se aika.

Naapurilta sain vinkin upeasta luontop�iv�kirjasta. Olen ruvennut vierailemaan niill� sivuilla ahkeraan upeiden lintukuvien, kuin my�s muiden luontokuvien takia. Kurkistakaapa vaikka! P��sette V�rri�n sivuille klikkaamalla t�st�.

Ei syksy minua masenna. Kun ajattelen eilist� p�iv��, niin tuskin kauniimpaa voisi olla. Nyt tietenkin iloiset v�rit puuttuvat luonnosta, kun ruskea voittaa, mutta muuten syksy on OK. Kaikki pullotuikut ovat puutarhassa pienimm�n omenapuun oksille. Pyh�inp�iv�n aattona sytytin eka kertaa tuikutkin. Niist� tulee valoa pime��n iltaan todella kauniisti. Liian harvoin tulee vain sytytetty� niit�. Sain my�s uusia tuikkupulloja ja lis�� on kuulemma luvassa.

Mutta aina ja alleviivattuna aina pihat�iden ja lenkkeilyn p��tteeksi on mukavaa paneutua kirjoittamaan blogia. Se juttu on vienyt minut. On kiva yritt�� keksi� jotain mielenkiintoista kirjoitettavaa. Aina siin� ei tietenk��n onnistu, mutta ilo onkin sit� suurempi, kun huomaa saaneensa kommentteja. Blogiverkosto on valtava. Jostain luin, ett� saattaisi olla Suomessakin noin 70 000 blogia! Ihmiset kirjoittavat ja voi hyv� tavaton, miten hienoja kirjoituksia. Olen vallan �im�n k�ken�.

Omat blogini siis t�m� ja Pollen saappaat ovat erilaiset, siksikin koetan pit�� ne molemmat hengiss�. Otan n�ilt� sivuilta musiikkia pois saadakseni kirjoitustilaa, enk� liit� kuvia. N�in voin hiukan jatkaa.

Nyt jos koskaan on hyv� aloittaa , ket� yht��n kiinnostaa, vironkielen opiskelu. Siit� on meneill��n vasta nelj�s oppitunti t��ll�. Min� olen innokas oppilas, sill� juuri kielioppi on suurin puutteeni omassa kielitaidossani. Olen aivan Viron lumoissa, sek� kielen ett� maan. Toki monenlaisia harrastuksia on hyv� olla ja vuosien my�t� ne n�ytt�v�t muuttuvan. Tulee uusia ja j�� unhoon entisi�. That�s life!

Fri, 12 Sep 2008 01:29:50 -0400

Nyt se on toden teolla alkanut ? pasuunakukan ulkoilutus. En mill��n raaski j�tt�� sit� pakkasen kynsiin, vaan raahaan aamua iltaa lumikolan p��ll� autoremonttitalliin y�ksi ja ulos p�iv�ksi. Siin� on latvus t�ynn� kukkanuppuja, tuskin ehtii kumminkaan saada niit� auki. Toisin sen sis�lle tupaankin, muttei taida sopia ovesta.

Kasvihuoneessa ovat viiniryp�leet kypsyneet. Ne pit�� sy�d� kiireen vilkkaa, etteiv�t homehdu. Kyll� ne ovat makoisia! Ei olisi ikin� uskonut.

Muutenkin kasvihuoneessa alkaa olla syysty�t tehty. J�tin sinne viel� muutamaksi viikoksi amaryllikset, ennen kuin siirr�n vinttihuoneeseen odottelemaan lokakuun loppua, jolloin vaihdan niille uudet mullat ja nostan l�mpim��n aloittelemaan uutta kasvua.

Pihassa kaikki kukkaset alkavat olla syyssateiden runtelemia. Osan oli ensimm�iset pakkasy�t jo palelluttaneet. Niinp� revin pation aidanteesta kaikki ruusupavut ja krassit pois. Siemeni� ker�sin runsain mitoin, ettei ole ostoa ensi kev��n�. S��st� se on pienikin.

El�m�nlanka yritti voittaa minut. Se oli elokuun aikana villiintynyt ja karannut laittamistani kepeist� viereiseen kultapalloon ja ritarinkannukseen. Vaikka tein jonkinlaisen tukiaidan kultapalloille, etteiv�t kukkiessaan kaatuisi, kuten joka ikinen vuosi. Kuitenkin kaikki oli nurin kotiin tulleessa. Harmitti! Kuvittelin n�kev�ni piharakennuksen seinustan kauniina pitkin syksy�. Kuitenkaan maata pitkin lojuvat kukat eiv�t ole kaunistus. Voimakkaasti kasvava el�m�nlanka on t�h�n yht� syyp��, kuin sateetkin.

Eilen p��tin ottaa rumilukset kotsalle ja kuskata lehtikompostiin. Se oli iso urakka, joka oli j��d� kesken. Olin joutua itsekin el�m�nlankaan solmituksi. En edelleenk��n ole sen vihaaja, vaan pohdin, miten onnistua saamaan se ja kultapallot yhdess� kauniiksi ja n�ytt�v�ksi ryhm�ksi.

Samalla tehdess�ni pihat�it� tulin ajatelleeksi piharakennuksen oven edess� olevan katajan tuhoamista. Se on s��li, mutta kataja on aikoinaan istutettu v��r��n paikkaan. V��r��n ja v��r��n, (hyv� sanoa, kun ei ole itse istuttanut!)mutta n�iss� 22 vuodessa se kasvanut pikku tilli�isest� valtavaksi puuksi, joka peitt�� taakseen ovenkin. Sen kaatamista on mietitty pitemp��n ja nyt se taitaa tapahtua. Vaikka kataja on kaunis ja mahtava, ei sille voi antaa mielin m��rin tilaa. Sen paikalle j�� kyll� suuri aukko ja silm� katsoo sit� pahasti pitk�n aikaa.

Taisin tuhota ajatuksissani eilen enemm�nkin pihan puita. Olisi kait aika kaataa my�s villiomenapuu. Sit� uhattiin jo kev��ll�, mutta nyt se yll�tti tekem�ll� semmoisen m��r�n omenoita, ettei vissiin ikin�. Mutta kun ne omenat ei maistu milt��n! Niit� on harva se p�iv� kottik�rryllinen puun alla, josta ker��n ja kuskaan kauas kompostiin, sill� joissakin on muumiotautia. Kev��ll� kukkiessaan omppupuu on kaunis ja sen takia se on saanut olla. On se my�s oivallinen verho maantielle p�in. Lehden ollessa puussa ei ole tarvis vet�� muita salusiineja ikkunaan.

Jos tekisin pihat�it� musaa korvilla, en voisi ajatella tuollaisia nirhausajatuksia. Toisaalta j�isi kaikki luonnon omat ��net kuulematta. V�st�r�kit ��ntelev�t paljon ja p��skyset taisivat eilen selvitt�� l�ht�tunnelmiaan. Semmoinen sirkutus kuului televisioantennilta.

Useita mustarastaita on ilmestynyt pihaan. Liek� meid�n ikioma yksi ainoamme tuonut perheens�kin. P�iv�t pitk�t ne touhuavat pihapensaiden alla ja kopsuttavat istuttamani tulppaanin mukulat yl�s. Puutarhan nuorimman omenapuun muutamat omenat ne k�yv�t nokkimassa suihinsa. Hassua katsella, kun puussa on en�� vain karat j�ljell�. Kun mustarastas nokkii napansa t�yteen omenaa, sille tulee jano ja se menee juomaan, sitten hypp�� juomaveteens� kylpe�kseen. Ensimm�isen kerran katselin eilen niiden kylpemist�.

Syksy on ihanaa vuodenaikaa, jos ei joka p�iv� sataisi. Kaikkihan me toivotaan kauniita ja heleit� syyskuun p�ivi�. Sateiden aika olisi vasta lokakuulla ja lumi saisi tulla marraskuulla. Eik�?

Sen verran on illat jo pimenneet, ett� kynttil��n on mukava sytytt�� valkea. Kohta alkaa neulety�tkin kiinnostaa, Mik� sen kivampaa, kun tuvan uunissa r�iskyv� tuli, tuoksukynttil� p�yd�n kulmalla ja joululahjasukan tekele puikoilla. V�liin t�ytyy toki blogiakin p�ivitt��.