Elämän kultalankaa

 Virallisestikin joulut on nyt ohi, Nuutti on ne mukanaan vienyt, sillä illalla meidän talossa kävi nuuttipukkejakin. Osasin kyllä odottaa, eikä tullut ikävää tilannetta, vaan nameja löytyi jokaisen pukin pussiin.

Harmittavasti karkkia jäi pöydälle pussin pohjalle, mutta saavat olla. Uskokaa tai älkää, pistän loput suklaapatukat jääkaappiin viikoksi ja jos säilyvät siellä, siirrän pakastimeen.

Namustelu ja se mahoton suklaansyönti on kohdaltani LOPPU nyt. Joulun tienoolla makeasta oli kertakaikkiaan ylipääsemätöntä. Niitä oli syötävä tolkuttomasti.

Äkkäsin yhdestä lehdestä makeanhimon hillitsijän. Ehkä kymmenen vuotta sitten olen ollut samassa makeakierteessä, jolloin se katkesi niin ikään luontaistuotekaupan pillereiden avulla. Ei niitä pitkään tarvinnut silloinkaan syödä, kun makean mieliteko loppui.

Harmittavasti oli unohtanut tuommoisen avun. Ehkä oli tarkoitus, että se nyt syöksähti lehden sivuilta silmiini. Tajusin heti, että tässä heitetään minulle oljenkorsi.

Olen nyt popsinut humpuukia  yhdeksänä päivänä, eikä enää ole tarvinnut kaupassakaan kuolata suklaiden perään. Eikä kotoa varta vasten ole tarvinnut lähteä karkkiostoksille!

Hyvä näin. En kuitenkaan lopeta ihmepillereitäni vielä, vaan varmistan, että homma onnistuu. Sitä paitsi yksi kolmannes niistä on vasta syöty.

Voi olla, että koko asia on uskonasia. Kun oikein uskon niiden voimaan, niin tepsivät. Toisaalta, mitä sen on väliä, mikä tepsii, kunhan tepsivät.

Meille on tullut kesä! Lumet lähti ja minun kauniit jääsydämet sun muut jäälyhdyt sulivat hetkessä. Turha on sään perään itkeä, tämä on nyt tätä jojoilua, joten parasta ruveta odottelemaan kevättä . Sitten alkaa kukkasiemenluettelovillitys.  Toinen toistaan kauneimpien kesäkukkien siemenistä tulee kohta mainospostia. Osaa siinä sitten valita!

Jospa jätän koko siemenet ostamatta! Yllätän itseni.

Onhan minulla yläkerrassa kaksi toistaiseksi hyvinvoivaa pasuunakukkaa, toinen valkea ja toinen vaaleanpunainen. Tietty ostan kelloköynnöksen ja keijunmekon ? siinä kaikki. Toivottavasti.

Kasvihuoneessa piipahdin joku päivä sitten. Olipa siellä hyvä mullan tuoksu. Laventeli oli vihreä, samoin sitruunamelissa. Molempia hypistellessä tuoksut irtosivat. Eivät näemmä ole moksiskaan kylmistä.

Pikkulinnut ovat syöneet ison määrän auringonkukansiemeniä. Siemenkuoria on lintulautojen alla varmasti kottikärryllinen, kun menen haravoimaan ne pois. Helpottaa kevään hommaa. Mustarastaita on jäänyt talvehtimaan paljon. Jokunen peippokin! Ei taida päteä enää sekään, että kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta?